Marjatan tarina

Aiemmin oireettomalta 54-vuotiaalta Marjatalta löydettiin Hertta-testin avulla piilevä sepelvaltimotauti.

Marjatta on 54-vuotias perusterve nainen ja sydän- ja verisuonitautien tiimoilta oireeton. Hän ei tupakoi, ei käytä säännöllistä lääkitystä, verenpaine on normaali ja hänen painoindeksinsä eli BMI on 27 (normaalipainon alue on 20-25, lievä lihavuus tai ylipaino on 25-30). Marjatan kokonaiskolesteroli oli 6,8 mmol/l (tavoitealue on alle 5 mmol/l), niin sanottu ”hyvä kolesteroli”  eli HDL-kolesteroli on 4 mmol/l (tavoitealue yli 1,2 mmol/l) ja ”huono” LDL-kolesteroli on 2,5 mmol/l (tavoitealue alle 3 mmol/l).

Marjatan perheessä on ollut huomattavasti sydän- ja verisuonitauteja. Hänen isänsä sai sydäninfarktin 48-vuotiaana ja menehtyi uuteen kohtaukseen 72-vuotiaana. Äidillä on kohonnutta verenpainetta ja kolesteroli on aina ollut korkea: tasoa 12-7 mmol/l. Kolme Marjatan setää menehtyivät sydän- ja aivoinfarkteihin; yksi 40-vuotiaana, toinen 52-vuotiaana ja kolmas 70-vuotiaana. Yhdellä Marjatan veljellä oli lievä sydäninfarkti 61-vuotiaana.

Hertta-testi

Elokuussa 2016 Marjatta tutkitutti ystäviensä kehotuksesta Hertta-sydänkohtausriskinsä ja sai riskitestissä korkean riskiluvun 10. Suositusten mukaisesti hän korjasi elintapojaan: lisäsi metsätöiden tekoa ja muuta liikuntaa, tarkkaili ruokavaliotaan ja laihtui viisi kiloa.

Vuoden päästä testi uusittiin ja Marjatta sai Hertta-sydänkohtausriskitestissä kohonneen riskilukeman 7.  Elämäntapamuutoksista oli siis ollut merkittävää hyötyä, mutta riski oli edelleen selvästi kohonnut. Todetun kohonneen riskin vuoksi Marjatalle suositeltiin lääkärin kannanottoa mahdollisiin jatkotoimiin.

Sepelvaltimoiden kuvaus

Huolestuttavan Hertta-riskiluvun vuoksi tehtiin sepelvaltimoiden tietokonekuvaus, jossa nähdään sydämen sepelvaltimoiden tilanne tarkasti. Kuvauksessa huomattiin Marjatalla olevan alkava sepelvaltimotauti, ja sen uhkaava muoto, joka voi aiheuttaa sydäninfarktin.

Kuvauksessa löytyi vasemman sepelvaltimon toisesta päähaarasta pehmeää seinämäplakkia. Löydös ei ahtauttanut suonta merkittävästi eikä siksi aiheuttanut oireita, mutta pehmeä aines voisi helposti irrota ja aiheuttaa suonessa tukoksen ja sen myötä sydänlihasvaurion eli infarktin. Kyseessä oli siis alkava sepelvaltimotauti, ja sen uhkaava muoto, jolloin tehokas estohoito oli aloitettava.

Alkava sepelvaltimotauti ei aiheuttanut Marjatalla oireita eikä olisi näkynyt edes sepelvaltimoiden varjoainekuvauksessa eli angiografiassa. Käsillä oli kuitenkin varsin riskialtis tilanne, johon oli puututtava tehokkaimmilla mahdollisilla elämäntapamuutoksilla ja lääkityksellä.

Löydös oli Marjatalle yllättävä, mutta hän oli kuitenkin helpottunut, että tauti todettiin ajoissa ja tehokas hoito voitiin aloittaa. Ennaltaehkäisevän hoidon ansiosta voidaan ehkäistä mahdollinen sydäninfarkti ja lisätä terveitä elinvuosia.