Mikä Hertta on?

Hertta on verinäytteeseen perustuva testi, joka mittaa vakavan sydänkohtauksen riskiä tarkemmin kuin yleisesti käytetyt kolesterolimittaukset. Hertta-testillä voi määrittää myös riskin sairastua tyypin II diabetekseen.

Miksi testi kannattaa tehdä?

Tunnistaaksesi kohonneen sydänkohtausriskin ja riskin sairastua tyypin II diabetekseen ajoissa. Hertta ennustaa lähivuosien (1-10 vuotta) sy­dänkohtaus- ja diabetesriskiä, ja mitä aikaisem­min riski havaitaan, sitä paremmin siihen on mahdollista vaikuttaa. Riski ei välttämättä näy kohonneena kolesterolina tai muina tunnettuina vaaratekijöinä, mutta voi selvitä Hertta-testillä.

Muuttamalla elämäntapoja ja ruokavaliota voi­daan usein pienentää sairastumisriskiä. Riskiä voi myös pienentää lääkemuutoksilla ja tehos­tamalla seurantaa. On mahdollista harkita myös muita toimenpiteitä riskin vähentämiseksi.

 

Kenelle Hertta-testi sopii?

Hertta-riskitesti sopii henkilöille, joilla on sukurasitteena sydän- ja verisuonitauteja, kuten sepelvaltimotauti, korkea kolesteroli, diabetes, korkea verenpaine tai oireina rintakipuja, hengenahdistusta, väsymystä, hengenahdistusta ja rytmihäiriöitä. Testi sopii myös henkilöille,  joilla epäillään sukurasituksen vuoksi tai muusta syystä olevan kohonnut riski tyypin II diabetekseen

Hertta-testin avulla voidaan myös arvioida sepelvaltimotautipotilaiden riskiä saada uusi kohtaus ja kolesterolilääkkeitä käyttävien hoidon riittävyyttä. Huolimatta kolesterolia alentavasta lääkityksestä sydänkohtauksen riski voi olla kohonnut, jolloin puhutaan jäännösriskistä. Tämän jäännösriskin Hertta tunnistaa.

Mitä jos riskini on kohonnut?

Mikäli sydänkohtauksen ja/tai diabeteksen riskisi on kohonnut, jatkotoimenpiteistä kannattaa keskustella lääkärin kanssa. Lääkäri arvioi tilanteen ja toimenpiteet aina tapauskohtaisesti. Riskiä alentavat elämäntapamuutokset, kuten tupakoinnin lopettaminen, ruokavalion muuttaminen, liikunnan lisääminen ja stressin vähentäminen. Hoitomuotoja ovat myös lääkehoidon aloitus tai sen optimointi. Tapauskohtaisesti voidaan harkita tarvetta rasituskokeelle tai sepelvaltimoiden kuvantamiselle.


Rajoitteet

Hertta antaa tilastollisen riskinarvion. Matalat pisteet testissä eivät sataprosenttisella varmuudella tarkoita sitä, ettet tulisi saamaan tulevaisuudessa sydänkohtausta tai diabetesta. Kaikista hoitomuutoksista tulee  aina keskustella lääkärin kanssa. Älä lopeta lääkitystäsi vaikka Hertta-testin tulos olisikin matala. Matala riskitaso voi johtua esimerkiksi saamastasi hoidosta. Riskinarvio peilaa näytteenoton hetkistä tilaa, mikäli elämäntapoihin tai hoitoihin tulee muutoksia voi se vaikuttaa riskiin. Riski voi myös kasvaa iän myötä.


Referenssit:

Laaksonen et al. 2018 Keramidit ja sepelvaltimotauti Duodecim 2018;134:456–64.

Hilvo et al. 2018 Ceramide stearic to palmitic acid ratio predicts incident diabetes, Diabetologia (2018). https://doi.org/10.1007/s00125-018-4590-6

Laaksonen et al. 2016 Plasma ceramides predict cardiovascular death in patients with stable coronary artery disease and acute coronary syndromes beyond LDL-cholesterol, European Heart Journal, 28 April 2016

Havulinna et al. 2016 Circulating Ceramides Predict Cardiovascular Outcomes in the Population-Based FINRISK 2002 Cohort, Arterioscler Thromb Vasc Biol. 2016; 36

Summers 2018 Could Ceramides Become the New Cholesterol, Cell Metabolism 27 (2), 276-280.

Kauhanen et al. 2016 Development and validation of a high-throughput LC-MS/MS assay for routine measurement of molecular ceramides, Anal Bioanal Chem. 2016 May;408(13):3475-83

Cheng et al. 2015 Plasma concentrations of molecular lipid species in relation to coronary plaque characteristics and cardiovascular outcome: Results of the ATHEROREMO-IVUS study, Atherosclerosis 2015 Dec;243(2):560-6