Usein kysytyt kysymykset

Mikä Hertta on?

Hertta on Suomessa kehitetty testi, joka mittaa sydänkohtauksen ja tyypin II diabeteksen riskiä.

Mihin testi perustuu?

Verinäytteestä tehtävään CERT-analyysiin, jossa mitataan veren keramidimolekyylien pitoisuuksia. Tutkimus antaa tulokseksi kaksi riskilukua: 1) sydänkohtauksen riskiluvun ja siihen perustuvan lausunnon ja 2) diabetesriskiluvun ja siihen perustuvan lausunnon.

Kenen kannattaa tehdä Hertta-testi?

Kaikkien, joilla on sukurasitteena sydän- ja verisuonitauteja tai diabetesta tai joilla on muita sepelvaltimotaudin tai diabeteksen riskitekijöitä. Testi sopii myös sepelvaltimotautipotilaille ja kolesterolilääkkeitä käyttäville, joiden kohdalla sen avulla voidaan arvioida uusintakohtausten riskiä. Sepelvaltimotaudin riski kasvaa iän myötä. Mitä aikaisemmin riski tunnistetaan, sitä paremmin riskiin voi vaikuttaa. Hertta sopii kaikille sydämensä terveydestä kiinnostuneille.

Miten saan tehtyä testin?

Varaa aika suoraan laboratorioon tai lääkärille ja pyydä lähete Hertta-testiin. Tarkista saatavuus Miten testiin -sivulta. Käy laboratoriossa antamassa verinäyte. Tulokset valmistuvat 5-10 päivässä. Keskustele niistä lääkärisi kanssa.

Mikä on CERT?

Hertta on tieteelliseltä nimeltään CERT – Coronary Event Risk Test. Laboratorioista Hertta löytyy S -CERT tai S -Keram-nimellä. Hertta testi mittaa keramidi-molekyylejä, Keram on lyhenne sanasta keramidit. S-etuliite tarkoittaa seeruminäytettä.

Mitä eroa on kolesterolitestillä ja Hertta-testillä?

Kolesterolitesti mittaa veren HDL- ja LDL-kolesterolin pitoisuuksia. Hertta taas mittaa eri molekyylejä, jotka kertovat erityisesti riskistä saada vakava sydänkohtaus. Hertta on erityisen hyvä mittari vakavan sydänkohtauksen tai sydänkuoleman riskin selvittämiseen. Kolesteroliarvot saattavat olla normaalit ja silti riski saada sydänkohtaus voi olla kohonnut.

Miksi menisin testiin?

Tunnistaaksesi kohonneen sydänkohtausriskin ajoissa. Muuttamalla elämäntapoja ja ruokavaliota voidaan usein pienentää sairastumisriskiä. Mitä aikaisemmin riski huomataan sitä paremmin riskiin voi vaikuttaa.

Mitä teen, jos riskilukuni on korkea?

Keskustele hoitomuodoista lääkärisi kanssa. Lääkäri arvioi parhaan mahdollisen hoidon tapauskohtaisesti. Muuttamalla elämäntapoja ja ruokavaliota voidaan usein pienentää sairastumisriskiä.

Mitä jos riskini on matala?

Hertta antaa tilastollisen riskinarvion. Matalat pisteet testissä eivät sataprosenttisella varmuudella tarkoita sitä, ettet tulisi saamaan tulevaisuudessa sydänkohtausta. Kaikista hoitomuutoksista tulee aina keskustella lääkärin kanssa. Älä lopeta lääkitystäsi, vaikka Hertta-testin tulos olisikin matala. Matala riskitaso voi johtua esimerkiksi saamastasi hoidosta tai elintavoistasi.

Tarkoittaako matalat riskipisteet, etten tule saamaan sepelvaltimotautia tai sydänkohtausta?

Matalat pisteet testissä eivät sataprosenttisella varmuudella tarkoita sitä, ettet tulisi saamaan tulevaisuudessa sydänkohtausta. Sepelvaltimotauti kehittyy vuosien kuluessa. Matalista riskipisteistä huolimatta on mahdollista, että tulevaisuudessa, vuosien saatossa tauti kehittyy.

Käytän kolesterolia alentavaa lääkitystä, kannattaako minun tehdä Hertta?

Vaikka kolesterolilääkitys olisi käytössä, on mahdollista, että sydänkohtauksen riski on silti olemassa. Tällöin puhutaan jäännösriskistä. Hertalla voidaan arvioida jäännösriskiä.

Minulla on todettu sepelvaltimotauti, mitä hyödyn Hertasta?

Hertta-testi kertoo liittyykö sepelvaltimotautiin tavanomaista korkeampi sydänkohtausriski. Kolesterolimittaukset eivät erottele tätä riskiä.

Olen sairastanut sydäninfarktin. Mitä hyötyä minulle on Hertta-testistä?

Hertta-testillä voit selvittää onko sinulla kohonnut riski saada uusi sydäninfarkti. Hertta-testillä voi myös määritellä onko lääkityksestä huolimatta jäljellä kohonnut riski sydänkohtauksen saamiseen. Tätä kutsutaan jäännösriskiksi.

Mitä eroa on sydänriski-geenitestillä ja Hertalla?

Hertta-testi kertoo tämän hetkisestä terveydentilastasi ja myös elintapojesi vaikutuksesta riskiin. Hertta-testin riskiin voi vaikuttaa elämäntapamuutoksilla ja tarvittaessa lääkityksellä. Geenitestit taas kertovat perinnöllisestä riskistä. Geenitestit eivät kerro nykyisestä terveydentilastasi tai elintapojesi merkityksestä. Geenitestillä saa saman tuloksen huolimatta missä iässä testin teet. Geenitestin tulos ei muutu vaikka muuttaisit elintapojasi.