Uudet lipiditestit ennustavat sydänkohtausriskin perinteisiä testejä paremmin

Sepelvaltimotauti on edelleen yksi yleisimmistä kuolinsyistä Suomessa. Sydänkuoleman riskiä voidaan pienentää varmistamalla, että ainakin korkeimman riskin potilaat saavat mahdollisimman tehokkaan hoidon ja sitoutuvat siihen.

Suurimpana haasteena riskien ennustamisessa on se, että nykyiset erityisesti ikää ja kolesterolimittauksia painottavat riskilaskurit eivät välttämättä tunnista riittävän ajoissa henkilöitä, joiden riski on suuri. Tuoreiden tutkimusten mukaan uudet lipiditestit voisivat olla yksi ratkaisu tähän ongelmaan, todetaan Duodecim-lehdessä julkaistussa artikkelissa ”Keramidit ja sepelvaltimotauti” (R. Laaksonen ym. Duodecim 134/2018, 456–464).

Verenkierrossa on useita satoja erilaisia rasvamolekyylejä, kuten keramideja. Viimeaikaiset lipidomiikkatutkimukset Suomessa ja maailmalla ovat osoittaneet, että osa rasvamolekyyleista ennustaa sepelvaltimotaudin aiheuttamia sydänkuolemia perinteisesti käytettyä LDL –kolesterolipitoisuutta paremmin, artikkelissa kerrotaan. Erityisesti keramidipitoisuuksien lisääntyminen on ennustanut sepelvaltimotautipotilaiden kohdalla suurentunutta sydän- ja verisuonitautikuolemariskiä.

Artikkelin mukaan keramidimolekyyleista tehdyt tutkimukset ovat niin merkittäviä, että jatkossa kliinisessä työssä tullaan mahdollisesti käyttämään aiempaa enemmän täydentäviä rasva-analyysejä perinteisten kolesterolitestien rinnalla. Näiden uusien mittareiden uskotaan auttavan myös lääkehoitojen yksilöidyssä valinnassa.

Kolesterolin lisäksi verestä voidaan mitata muiden lipidimolekyylien pitoisuuksia, mikä lisää osuvuutta merkittävästi verrattuna vuosikymmeniä vallinneeseen käytäntöön, erityisesti jo sepelvaltimotautia sairastavien henkilöiden osalta. On mahdollista, että kehitys ei pysähdy keramidien käyttöön taudin riskimäärityksessä, vaan tulevaisuudessa uudet lipiditestit voivat myös vaikuttaa esimerkiksi lääkehoidon käytäntöihin. Tällä hetkellä on tiedossa, että statiini, etsetimibi, metformiini ja PCSK9-estäjät vaikuttavat keramiditasoihin, joten jo käytösssä olevilla hoidoilla voidaan muokata henkilön keramiditasoja.

Tärkeää kehittää sydänkohtausriskin tunnistamiseen uusia työkaluja

Sydäntaudit aiheuttavat lähes puolet suomalaisten työikäisten kuolemista. Vaikka sydänkohtausten hoito on Suomessa ensiluokkaista, on varsinkin uusien kohtausten ennaltaehkäisyssä parantamisen varaa verrattuna moneen muuhun Euroopan maahan.

”Vaikka veren LDL-kolesterolipitoisuus voi olla normaali, sydänkohtausriski voi olla silti kohonnut. Siksi on tärkeää kehittää uusia työkaluja, joilla voidaan tunnistaa riskiryhmään kuuluvat henkilöt entistä tehokkaammin”, toteaa yksi artikkelin kirjoittajista, Zora Biosciences Oy:n lääketieteellinen johtaja Reijo Laaksonen.

Uudet lipiditestit, kuten Zora Biosciences Oy:n kehittämä, keramideihin pohjautuva, Hertta-testi, tarjoavat mahdollisuuden kehittää sepelvaltimotaudin riskinarviota ja hoitoa Suomessa. Hertta on verinäytteeseen perustuva testi, joka mittaa vakavan sydänkohtauksen riskiä tarkemmin kuin yleisesti käytetyt kolesterolimittaukset. Hertta-testillä samasta näytteestä voi määrittää myös riskin sairastua tyypin II diabetekseen. Testillä voidaan tunnistaa suuren riskin potilaat, joille saadaan kohdennettua tehostettuja ennaltaehkäiseviä hoitotoimenpiteitä.

Lue koko artikkeli täältä: Keramidit ja sepelvaltimotauti