Sydänkohtaus yllätti perusterveen Pekan, 52, lentokentällä: ”Kun valahdin harmaaksi ja vasenta kättä alkoi särkeä, tiesin mistä oli kyse”
52-vuotias helsinkiläinen Pekka oli kiiruhtamassa Helsinki-Vantaan lentokentällä ranskalaisia vieraita vastaan, kun se iski.
”Yhtäkkiä en saanut henkeä ja ylitseni vyöryi pahan olon tunne. Luulin aluksi, että se johtui syömästäni ruoasta. Kun valahdin harmaaksi ja vasenta kättä alkoi särkeä, tajusin, että tämä olikin sydänkohtaus.”
Koska kiire oli kova ja paniikki yltyi, hän ei nähnyt muuta vaihtoehtoa, kun ajaa autolla itse Malmin sairaalaan. Viimeiset sata metriä parkkipaikalta sairaalaan sisälle olivat jo kriittiset.
”Valtimo oli niin tukossa, että se jouduttiin poraamaan auki. Minulla diagnosoitiin sydänkohtauksen ohessa myös sepelvaltimotauti”, Pekka kertoo.
Työstressi ja viisaudenhampaan tulehdus
Merkkejä liian suureksi kasvaneesta stressistä ja kunnon heikkenemisestä oli ollut ilmassa jo ennen sydänkohtausta. Myyntialalla työskentelevän Pekan työpäivät olivat venyneet pitkiksi, sillä hartioita painoivat tulostavoitteet ja stressi. Koska työteho oli laskenut, asioiden suorittamiseen meni aiempaa enemmän aikaa ja samaan aikaan ovella kolkutteli jo taloudellinen taantuma.
”Minulla oli juuri silloin aika rankka vaihe elämässä, sillä töissä oli stressiä ja kävin läpi useampaa henkilökohtaista kriisiä yhtä aikaa. Sydänkohtaus oli varmasti monen asian summa.”
Sydänkohtaus oli todellinen yllätys, sillä Pekalla ei ole juurikaan sydän- ja verisuonisairauksia suvussaan, hän on normaalipainoinen ja liikunta on aina ollut jollakin tavalla osa hänen elämäänsä. Nuoruudessaan hän oli intohimoinen juoksija, joten peruskuntokin on vielä tallella.
Hammaslääkäri epäili, että sydänkohtauksen laukaisi lopulta pitkään jatkunut tulehdus viisaudenhampaassa. Siitä tulehdus pääsi leviämään muualle kroppaan verenkierron mukana.
Sydänkohtauksen jälkeen alkoi kuntoutus ja viisikymppisen miehen elämäntavat menivät uusiksi.
”Kiireessä syödyt rasvaiset pitsat vaihtuivat kasviksiin, usein jopa 14-tuntiset työpäivät lyhenivät inhimillisiksi ja aikaa piti jättää aiempaa enemmän myös nukkumiselle.”
Hertta-testiin juoksuhaaveen myötä
Nyt, kymmenen vuotta myöhemmin, 62-vuotias Pekka päätti mennä Hertta-testiin selvittääkseen uusintakohtauksen riskin tehdyn elämäntaparemontin, hampaiden hoidon ja ennaltaehkäisevän lääkityksen aikana. Tulokseksi testistä tuli 6 eli keskitason riski. Tulosten jälkeen Pekka päätti aloittaa uudelleen liikuntaharrastuksen. Sen lisäksi, että juoksuharrastus tai muu liikunta tukee elämäntapamuutosten tekoa, liikunta voi jopa pienentää sydänkohtauksen riskiä.
”Juoksemiselle ei ole vielä ollut aikaa, mutta sen aloittaminen on kyllä suunnitelmissa. Nyt olen keskittynyt kuntopyöräilyyn.”
Sydänkohtaus voi iskeä silloin, kun sitä vähiten odottaa. Siksi Pekka kehottaakin jokaista yli 40-vuotiasta, jolla on ylipainoa, suvussa sydän- tai verisuonitauteja tai edes epäilys niistä, menemään Hertta-testiin. Hänen mukaansa se on helppo tapa varmistua sydänkohtauksen riskistä lähivuosina. Hertan avulla näkee suoraan myös sen, onko senhetkinen kolesterolilääkitys kunnossa.
Geenitestit kertovat perinnöllisestä riskistä, mutta Hertta ottaa tämän lisäksi huomioon myös elämäntavat ja mahdollisen lääkityksen.
”Se on vähän sama juttu kuin että, DNA-testi antaa lupauksen lottovoitosta, mutta Hertta kertoo sinulle päivän lottonumerot.”
Mitä aiemmin sydänkohtausriski todetaan, sitä enemmän on aikaa tehdä korjausliikkeitä elintapoihinsa.
”Jos Hertta-testi olisi ollut olemassa jo vuonna 2008, minullakin olisi ollut aikaa korjata tilanne. Se olisi ollut silloin ihan punaisella. Mutta onneksi asiat ovat nyt hyvin”, Pekka sanoo.