”Arvosta untasi”, kehottaa uniprofessori – näin uni vaikuttaa sydämen terveyteen
Suomalaisista noin neljäsosa, jopa kolmasosa kärsii kroonisesta univajeesta. ”Arvosta untasi”, kehottaakin unilääketieteen edelläkävijä, professori ja neurologi Markku Partinen.
Tällä Partinen tarkoittaa sitä, että uneen panostettaisiin jokaisella sen vaativalla osa-alueella: määrän ja laadun lisäksi myös siihen, että sänky ja esimerkiksi makuuhuoneen valaistus olisivat kunnossa.
Laadukkaalla ja määrällisesti oikeanmittaisella unella on vaikutusta koko kehon, mutta myös sydämen terveyteen – kun arvostaa untaan, arvostaa myös kehoaan.
”Tutkimustiedon mukaan vähän tai huonosti nukkuvilla on suurempi riski sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin, kuten sydäninfarktiin. Myös rytmihäiriöitä voi ilmetä”, Partinen sanoo.
”Unen laatu on vähintäänkin yhtä tärkeää kuin määrä.”
Liian lyhyillä yöunilla on vaikutuksia terveyteen
Kesimääräinen aikuisen unen tarve on noin kahdeksan tuntia. Pidemmän päälle kukaan ei jaksa liian lyhyillä unilla, mutta esimerkiksi 6–7 tunnin laadukkaat unet ovat parempi kuin se, että sängyssä vietetään jopa yhdeksän tuntia, josta laadukasta unta on vain pari tuntia.
Jatkuvasti alle 5–6 tunnin jäävät yöunet lisäävät sydän- ja verisuonisairauksien sekä diabeteksen riskiä. Liian lyhyen yöunen syynä on usein yksinkertaisesti se, että unesta tingitään liikaa. Huonolaatuisen unen syitä voivat olla liiallinen stressi, jatkuvat huolet tai meluisa tai liian lämmin nukkumisympäristö. Huonolaatuisen unen syynä voi olla myös levottomien jalkojen oireyhtymä tai joku muu unihäiriö. Etenkin ylipainoisten yli 50-vuotiaiden joka yö äänekkäästi kuorsaavien täytyy pitää mielessään uniapnean mahdollisuus.
Partisen mukaan huono uni vaikuttaa terveyteen ja sydämen terveyteen monin tavoin. Pitkäkestoinen univaje aiheuttaa muun muassa insuliiniresistenssiä ja kohottaa verensokeria. Kun sokeriaineenvaihdunta häiriintyy, ihminen syö huonommin ja hiilihydraattipitoisen ruokavalion osuus kasvaa. Tämä puolestaan johtaa painonnousuun ja altistaa sitä kautta erilaisille sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksille.
Sen lisäksi huono uni ja unenpuute ruokkivat tulehdustilaa elimistössä. Elimistön tulehdustila puolestaan johtaa endoteliaalitoiminnan häiriytymiseen. Valtimosuonet alkavat jäykistyä ja ahtautua, jolloin veritulpan riski kasvaa.
Huono uni on riski koko elimistölle
Partisen mukaan lyhyt tai huono uni ovat riski koko elimistölle. Sydän, aivot ja hermosto eivät ehdi toipua päivän aikana tulleesta rasituksesta ja seuraavaan päivään lähdetään valmiiksi kuormittuneena. Jos kuormaa tulee koko ajan enemmän kuin mistä ehditään palautua, kierre on valmis. Sydän- ja verenkiertoelimistön lisäksi myös aivot tarvitsevat unta, unen aikana glymfaattinen kierto puhdistaa myös aivoja kuona-aineista.
Uni on yksilöllistä, jokaisella ihmisellä unen tarve on erilainen, yleisesti 7–9 tuntia. Mutta sanonta ”joka eniten makaa, se vähiten lepää”, pitää kuitenkin paikkaansa.
Partisen mukaan tutkimuksissa on todettu, että jos ihminen nukkuu yli yhdeksän tuntia, unen terveysvaikutukset eivät olekaan enää niin hyvät. Pitkään sängyssä vietetty aika voi kertoa myös jostain muusta terveyteen liittyvästä asiasta.
”Jos tarvitsee unta paljon, se voi olla merkki kehossa jostain muusta”, Partinen sanoo.
Partisen mukaan unihäiriöissä, kuten myös monessa muussakaan sairaanhoidossa lääke ei ole pitkäaikainen ratkaisu.
”Tutkimusten mukaan etenkään perinteiset bentsodiatsepiinit ja niiden kaltaiset unilääkkeet eivät paranna unen laatua.
Lääkkeellä hoidetaan hetkellisesti oiretta, mutta oikean hoidon pitää nimenomaan perehtyä oireen syihin.
Myös tällä hetkellä vallitseva valo, eli vuoden pimein aika voi vaikuttaa uneen. Jos ei ole pakko herätä tiettyyn aikaan, pimeinä aamuina unta saattaa riittää pidempään.
”Unirytmi muodostuu luonnollisesti valon mukaan.”
Partisen mukaan merkki riittävästä unen määrästä onkin yksinkertainen – pirteänä herääminen.