Työikäisten sydänkuolemat vähentyneet rajusti kymmenen vuoden aikana – nykyteknologia paljastaa tarkasti piilevän sydänkohtausriskin
Suurella osalla suomalaisista on sukurasitteina sydän- ja verisuonisairauksia, ja ne ovat edelleen yksi suurimmista kuolemansyistä Suomessa. Tilanne on tänä päivänä silti aiempaa valoisampi, sillä tilastokeskuksen tilastojen mukaan verenkiertoelinten sairauksiin kuolleiden määrä on vähentynyt yli neljänneksellä edellisen kymmenen vuoden aikana.
Kun tilastoja tarkastellaan vielä pidemmältä ajalta, paljastuu, että sydänkuolemien määrä on laskenut merkittävästi. Kun sairastuneiden määrä suhteutetaan väestöön ja ikään, työikäisten sepelvaltimotautikuolemat ovat tippuneet 60-luvulta tähän päivään peräti 80 prosenttia.
Radikaali muutos johtuu muun muassa elintapojen muutoksista, tupakoinnin vähentymisestä ja kovien rasvojen vähentämisestä. 80-luvulta lähtien myös hoitoon pääsy on nopeutunut ja kolesteroli- ja verenpainelääkityksiä pystytään kohdistamaan aiempaa tehokkaammin.
Mehiläisen kardiologi Joachim Stejrnvall toteaa, että elintapojen lisäksi myös sydänkuolemien esiintyvyys on muuttunut.
”Siinä missä sydänkohtauksiin kuolivat ennen nuoret ihmiset, nyt ne ovat iäkkäämpien ihmisten eli 70–80 -vuotiaiden naisten ja yli 60-vuotiaiden miesten riesa”, hän sanoo.
Tärkeää selvittää oma sydänkohtausriskinsä
Kun puhutaan sydänkohtaus- tai sepelvaltimotautiriskistä, tarkoitetaan todennäköisyyttä sairastua sydän- tai verisuonisairauksiin tietyllä aikavälillä. Se tarkoittaa sitä, että korkean riskin henkilöillä on suurempi todennäköisyys sairastua sydän- ja verisuonitauteihin verrattuna heihin, joilla riski on matala. Se ei silti tarkoita sitä, etteikö matalan riskin testituloksen saanut voisi silti sairastua sydän- tai verisuonitauteihin tai saada sydänkohtausta.
”Vaikka sydän- ja verisuonitauteja ei olisikaan suvussa, sydän- tai sepelvaltimokohtaus voi silti iskeä. Syynä siihen voi olla vaikkapa huonot elintavat. Myös sattumalla saattaa olla sormensa pelissä.”
Vaikka sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisiä Suomessa, moni ei ymmärrä kuuluvansa riskiryhmään. Stjernvallin mukaan se kertoo siitä, että kaikki eivät ymmärrä sukutaustan ja riskitekijöiden merkitystä.
”Perimällä on kaikista suurin vaikutus sydänsairauden syntyyn. Sen lisäksi myös kolesteroli, diabetes, verenpainetauti, huonot elämäntavat ja tupakointi lisäävät riskiä. Mitä useampi kohta näistä täyttyy, sitä suurempi todennäköisyys on saada sydänkohtaus.”
Sydäntautien tunnistaminen helpompaa kuin koskaan
Kokeneen kardiologin mukaan sydän- ja verisuonisairauksen tunnistaminen on nykyaikaisen teknologian myötä tarkempaa ja helpompaa kuin koskaan. Testejä on tarjolla useita ja niiden antamat tulokset ovat aiempaa luotettavampia.
Sydänkohtausriskiä voi selvittää esimerkiksi sydänkohtausriskitesti Hertan avulla. Se on markkeri, jolla pyritään löytämään ne potilaat, joilla on suuri riski saada sydän- tai sepelvaltimokohtaus etenkin tilanteessa jossa ei tiedetä, onko heillä sepelvaltimotauti.
”Jos riski on korkea, kannattaa riskitekijöihin suhtautua hyvin vakavasti. Jos elämässään alkaa tehdä muutoksia terveellisempään suuntaan, se ei nollaa riskiä, mutta se voi pudottaa sitä selvästi”, Stjernvall toteaa.
Tehokkaimmin sydän- ja verisuonisairauksia ennaltaehkäisee säännöllinen liikunta, terveelliset elämäntavat ja monipuolinen terveellinen ruokavalio.
Keskimäärin työikäiset suomalaiset liikkuvat yhä enemmän ja syövät yhä terveellisemmin, mutta petrattavaa vielä riittää. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan esimerkiksi hedelmien ja kasvisten syönnissä suomalaiset ovat yhä tavoitearvojen alapuolella.