30.07.2018Jaa:

Pitkään jatkunut työstressi sairastuttaa ja nostaa sydänkohtausriskiä

Pitkään jatkunut työperäinen stressi voi sairastuttaa sydäntauteihin ja kohottaa sydänkohtausriskiä merkittävästi. Näin todetaan brittiläisessä Whitehall-tutkimuksessa, jossa seurattiin yli 10 000 virkamiestä peräti 18 vuoden ajan.

Tutkimuksessa virkamiesten stressitasoja mitattiin muun muassa työoloihin liittyvien kysymysten, sydämen sykkeen vaihtelun ja verikokeiden avulla. Noin 5–10 prosentin tutkituista todettiin kärsivän kroonisesta stressistä, jolla voi olla terveydelle haitallisia vaikutuksia. Tutkimuksessa huomattiin, että krooninen työstressi nostaa alle 50-vuotiaiden sydänkohtausriskiä lähes 70 prosenttia.­­­­­

Työperäinen stressi ei kuitenkaan aiheuta ongelmia viikossa, kuukaudessa eikä vielä vuodessakaan. Yleensä stressin vaikutukset sydämeen näkyvät vasta hyvin pitkällä aikavälillä, vuosien päästä.

Stressillä tarkoitetaan tilannetta, jossa työntekijä tuntee itsensä kykenemättömäksi selviytymään häneen kohdistuvista vaatimuksista ja odotuksista. Työterveyslaitoksen mukaan Suomessa neljännes työntekijöistä kokee työstressiä. Tämä vastaa EU-maiden keskitasoa (22 %).

Työterveyslaitoksen mukaan tärkeintä on tunnistaa ylikuormitus. Kun stressin aiheuttaja on tiedossa, stressin määrää voi omilla valinnoillaan pyrkiä pitämään siedettävänä. Siksi on tärkeää huolehtia päivittäisestä palautumisesta ja siitä, että työn vastapainoksi on riittävästi lepoa ja muuta työtoiminnasta poikkeavaa tekemistä.  Lisäksi on hyvä keskustella työhön ja työympäristöön liittyvistä epäkohdista muiden kanssa. Jos työstressi tuntuu ylitsepääsemättömältä, on syytä kääntyä työterveydenhuollon puoleen.

Stressin tutkiminen on ongelmallista

Stressin tutkiminen ei ole kuitenkaan ihan yksiselitteistä, sillä sen vaikutusta sydämeen on tutkittu pitkään vaihtelevin tuloksin. Joissakin tutkimuksissa niiden välillä on todettu yhteys, mutta joissakin ei. Mehiläisen kardiologin Joachim Stjernvallin mukaan stressin ja sen aiheuttamien terveyshaittojen tutkiminen on ongelmallista, sillä jokainen ihminen sietää stressiä eri tavalla.

”Jokaisen elämään kuuluu jossakin vaiheessa stressiä ja työelämä on stressinaiheuttajista vain yksi pieni tekijä. Toiset myös osaavat käsitellä ja ennaltaehkäistä stressiä paremmin kuin toiset. Tutkimusten kannalta hankalaa on myös se, että stressitasoja on vaikea mitata”, hän sanoo.

Stressiä enemmän sydäntautien ja sydänkohtausten riskiä lisäävät todistetusti tupakointi, verenpainetauti, korkea kolesteroli ja diabetes. Tutkimusten mukaan sydänkohtausriskiin vaikuttaa myös koulutustaso. Korkeasti koulutettujen kohdalla sydänkohtauksia esiintyy merkittävästi vähemmän.

Lähteet:

https://unhealthywork.org/classic-studies/the-whitehall-study/
https://www.ttl.fi/tyontekija/tyostressi-ja-uupumus/