01.11.2018Jaa:

Diabetes on salakavala tauti – noin 150 000 suomalaista sairastaa tyypin 2 diabetesta tietämättään

Diabetesta sairastaa jo noin puoli miljoonaa suomalaista. Tyypin 2 eli aikuistyypin diabeetikoita tiedetään olevan Suomessa noin 300 000, mutta lisäksi noin 150 000 suomalaisen arvellaan sairastavan tyypin 2 diabetesta tietämättään. Diabetes voi jäädä usein huomaamatta, sillä oireet hiipivät elämään vähitellen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan diabetesta sairastavien määrä kasvaa vuosi vuodelta. Tavallisin sairastumisikä on yli 40 vuotta, mutta yhä useammin siihen sairastuvat myös nuoret aikuiset. Yksi suurimmista diabetekselle altistavista tekijöistä on kaupungistuminen ja siihen liittyvät elämäntavat, kuten fyysinen liikkumattomuus, liikalihavuus ja epäterveellinen ruokavalio. Osaltaan tyypin 2 diabeteksen yleistymiseen vaikuttaa myös diagnosoinnin parantuminen, diagnoosikriteerien muuttuminen, väestön ikääntyminen ja eliniän pidentyminen.

Usein tyypin 2 oireet voivat kehittyä niin huomaamatta ja hiljalleen, että taudin diagnosoimiseen voi mennä useampi vuosi. Ensimmäisinä oireina voi ilmetä väsymystä ja vetämättömyyttä varsinkin aterioiden jälkeen, masennusta ja ärtyisyyttä, jalkasärkyjä, näön heikkenemistä ja tulehdusherkkyyttä.

Milloin testiin?

Aikuistyypin diabetes on perinnöllinen sairaus, jonka puhkeamiseen elintavat vaikuttavat merkittävästi. Ylipaino ja etenkin vyötärölihavuus, vähäinen liikunta, epäterveelliset ruokatottumukset ja tupakointi lisäävät sairastumisriskiä. Diabetesriskiä lisäävät myös pitkään jatkuneet unenpuute ja stressi.

Tyypin 2 diabeteksessa sukurasite on ykköstyyppiä paljon vahvempi. Jos toisella tai molemmilla vanhemmilla on sairaus, riski sairastumiseen on jopa 40–70 prosenttia.

Diabetes on vakava sairaus. Jos diabetesta ei hoida, sairaus tekee tuhoaan elimistössä: vaurioittaa hermostoa ja silmänpohjia sekä heikentää munuaisten toimintaa. Hoitamattomana se voi johtaa monenlaisiin lisäsairauksiin kuten sydämen vajaatoimintaan, sydänveritulppaan, aivoverenkiertohäiriöihin tai kroonisiin jalkahaavoihin.

Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että tyypin 2 diabeteksen puhkeamista voidaan ehkäistä tai viivyttää kiinnittämällä huomiota tervellisiin elintapoihin. Parhaita ennaltaehkäiseviä keinoja ovat liikunta, terveellinen ruoka, painonhallinta ja tupakoimattomuus. Tyypin 2 diabetesta hoidetaan liikunnan, oikean ruokavalion ja tarvittaessa lääkehoidon avulla.

Mitä aiemmin tyypin 2 diabetes huomataan, sitä helpompi siihen on puuttua. Hertta-testillä on mahdollista määrittää riski sairastua tyypin 2 diabetekseen. Testin tuloksena saa kaksi riskilukua: riskin sydänkohtaukselle ja riski tyypin 2 diabetekselle. Diabetesriskiluku kuvastaa henkilön prosentuaalista todennäköisyyttä (0-100%) sairastua tyypin II diabetekseen seuraavan kymmenen vuoden aikana. Se lasketaan tietystä keramidisuhteesta ja ottamalla huomioon henkilön painoindeksi, ikä ja sukupuoli.

 

Lähteet:

  • THL
  • Diabetesliitto